Perjantai-illat pallon perässä – futsal kutsuu

Perjantai-illan suunnitelmat uusiksi: porukalla pelaamaan futsalia!

Futsal on käytännössä jalkapalloa sisätiloissa (vain pallo on pikkuisen pienempi eikä pompi niin paljoo). Tilat ovat totta kai tavallista kenttää pienemmät, kun ahtaudutaan Haagan ammattikoulun jumppasaliin. Mutta käytetään ahtaat tilat hyödyksi: tiukassa väännössä laidalla voit vaikkapa ottaa tukea seinästä 😁

Saapuessasi Haagan ammattikoululle, sinun tulee soittaa ovikelloa, että pääset sisään. Kun kävelee aulan poikki suoraan, löydät salin, jossa potkitaan palloa pinkeissä ja sinisissä tiimeissä. Valmentaja huutaa kulmaa ja maaliheittoa, muistuttaa nopeista vaihdoista ja siitä että vaihdosta kentälle tullut pelaaja menee seuraavaksi maalivahdiksi.

Jos vaihdot eivät suju ja porukkaa on paljon, valmentaja ratkaisee asian jakamalla meidät neljään joukkueeseen. Paitojakin kun löytyy neljää väriä, on helppo jakaa pelaajat. Valmentaja piti kahta joukkuetta kentällä kaksi ja puoli minuuttia ja sitten vaihdettiin. Kaksi ja puoli minuuttia oli juuri hyvä aika hengähtää vaihtopenkillä ja sitten taas pelata ihan täysillä. Siinä saa tasapuolisesti rehata pallon perässä ja huilia. Ensin esimerkiksi laitetaan pinkit ja siniset kentälle, punaiset ja keltaiset hengähtävät vaihtopenkillä. Näin vaihtopenkillisiä on kokonaiset tiimit, mutta kaikki ovat yhtä kauan kentällä ja yhtä kauan vaihdossa.

Myös maalissa olemiseen keksittiin hyvä ratkaisu. Joka kerta kun pelaaja tuli vaihdosta kentälle, hän meni suoraan maaliin. Maalivahti vaihtui aina kun kentälle tuli vaihdosta uusi pelaaja. Näin jokainen oli vuoron perään ainakin hetken maalissa.

Muistan kuinka minulle itselleni oli aluksi vaikea mennä maaliin, sillä en kokenut itseäni yhtään hyväksi siinä. Tällä kerralla pelaajat eivät vielä vaihdelleen aina vaihdosta maaliin ja vaan olimme aina sen kaksi ja puoli minuuttia kentällä, ja vaihtelimme niin, että jokainen pelaaja oli yhden kaksi ja puoli minuuttisen maalivahtina. Ilmaisin epävarmuuteni ”ei musta siellä varmaan mitään hyötyä oo, mutta voin mä yrittää” muille pelaajille, jolloin he tsemppasivat minua ja lupasivat puolustaa hurjana. Joukkueissa on ollut hyvä ilmapiiri, siellä kannustetaan ja tuetaan. Kukaan ei suuttunut, jos pallo livahti jalkojeni välistä maaliin tai jos en saanut syöttöä kiinni. Kaikki me teemme kuitenkin parhaamme.
Futsalissakin pelaajataso on vaihdellut paljon. On selvästi hyvinkin taitavia pelaajia, jotka ovat harrastaneet lajia aikaisemminkin, mutta mukana on myös muutama, joille laji on paljon uudempi tuttavuus. Taitotasosta huolimatta me pelaamme yhteinäisinä tiimeinä hyvällä hengellä, emmekä syrji ketään. Ja sitten tuntuu hyvältä, kun saa tehtyä jotain oikein ja kaverit kannustavat ”hyvä katko”- tai ”hyvä vääntö”-huudoilla.

Nähdäänkö perjantain futsalissa? Mitä sitä muka muutakaan perjantai-iltana tekisi? 😏

-Lila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *