Kesäkausi<3

Aurinkoiset kelit tarkoittavat sitä, että päästään siirtämään pelit sisätiloista ulkokentille, eli NYT-liikunnan kesäkausi alkaa pian!

Kesän tullen NYT-liikunta ei siis suinkaan lopu kokonaan, vaikka suurin osa kevään lajeista putoileekin tämän viikon aikana pois ohjelmistosta. Kesälle on varattu taas monipuolista liikuntaa ulkokentille. Ohjelman löydät tästä.

Luvassa on sellaisia lajeja, joita on kylmillä ilmoilla vaikea toteuttaa, kuten suppailua, kalliokiipeilyä, golfia, minigolfia ja uimista.

Nyt kerron lajeista, joita olen kokeillut edeltävinä kesinä ja joita suosittelisin mielelläni.

Toissakesänä kävin beachvolleyssä. Se toteutettiin Hietaniemenrannalla (sama paikka edelleen). Rannalla oli rento meininki ja saimme ihan kunnon opetusta ja harjoitusta. Itselläni olikin aikaa kun olin viimeksi beachvolleytä pelannut, joten pääsin paremmin sitten itse peliin kiinni kun alussa harjoiteltiin. Lämpimällä säällä beachvolleystä voikin suunnata suoraan uimaan, kun rannalla ollaan jo valmiiksi!

Talissa jalkapalloilua.

Jalkapallossa olen myös käyny kahtena viimeisimpänä kesänä. Tänä kesänä sitä onkin peräti kaksi kertaa viikossa. Maanantaisin Brahen kentällä ja perjantaisin Talissa. Jalkapallossa en koskaan ole ollut kummoinen, mutta erityisesti mieleeni jäi se, että paremmat pelaajat syöttivät minullekin, vaikka en saanutkaan hyvästä paikasta huolimatta palloa maaliin tai edes potkaistuksi sinne päin. Jalkapallossa oli myös kannustavaa porukkaa, joka sai minutkin tuntemaan itseni tervetulleeksi. Minua kannustettiin, neuvottiin. Muut pelaajat saattoivat huutaa vapaata paikkaa, jonne kannatti rynnätä tai syöttää, jos olin jo valmiiksi hyvällä paikalla. Jalkapallonpelaajista löytyy myös taitavia pelaajia, eli kaikki ovat tervetulleita.

Ultimatea on tähän asti pelattu Myllypurossa sisätiloissa tekonurmikentällä. Nyt ultimatea päästään pelaamaan ulos, maanantaisin Myllypuroon tekonurmikentälle ulos ja keskiviikkoisin Taliin (kuten viime kesänäkin). Ultimatesta löytyy juttua esimerkiksi tästä (<-klikkaa) postauksesta. Toissakesänä ultimatea pelattiin rankkasateessakin, kukaan ei halunnut jättää ultimatepelejä välistä vaikka sää pistikin vastaan (se keroo jo jotain, eikö vain).

Tennistä järjestetään nyt niin aloittelijoille, kuin harrastajillekin. Aloittelijoiden tunnilla käydään vielä enemmän läpi tekniikkaa ja sinne saa tulla kaikki tenniksestä kiinostuneet, vaikket olisi ikinä edes koskenutkaan tennismailaan. Harrastajat saavat sitten jo pelata keskenään paremmalla tietämyksellä.

 

 

 

Koripalloa on Herttoniemen rannassa aivan kuten viime kesänä. Viime kesänä intouduimmekin koripallosta niin paljon, että jatkoimme syksyyn asti pelaamista aina samana ajankohtana. Silloin minäkin innostuin koripallosta ensimmäistä kertaa kunnolla. En ollut koskaan kokenut sitä mieleiseksi, mutta hyvällä porukalla ja oikealla meiningillä se sai aivan uuden kuvan silmissäni. Koripallossakin porukka kannusti toisiaan. Oli kovin turvallista tulla pelaamaan koripalloa porukkaan, jossa minut haluttiin mukaan, siitä huolimatta että olin lyhyt, kehno ja ihan herhiläinen heilumisieni kanssa. Sielläkin neuvottiin koko ajan, miten hakea paikkaa ja mitä seuraavaksi. ”Kuljeta vaan ite” ”Kulmassa on paikka” ”Vieressä on kaveri” ”Nosta vaan ite” ”Ota askel taakse” ja niin edes päin. Aurinkoisina päivinä fiilis oli ihan todella korkealla ja ihan vieressä oli ranta, jonne saattoi jatkaa hikisistä treeneistä vilvoittumaan!

Jousiammuntaakin innostuin kokeilemaan. Siihen saattaa jäädä koukkuunkin! Sen oppii nopeasti ja sitten vain tähtäilemään. Se järjestetään Ruskeasuolla tuttuun tapaan.

 

 

 

Yleisurheilu jatkuu Eläintarhan kentällä tuttuun tapaan. Eläintarhan kentällä onkin kaikki valmiudet mihin tahansa yleisurheilulajiin! Yhtenä kertana me mm. juoksimme aitoja. Se olikin aivan uusi kokemus, mutta hyvä sellainen. Se oli aika hauskaa loppuen lopuksi ja onnistumisen kokemus tuli aina kun pääsi aidan yli onnistuneesti! Mukaan vaan katsomaan, mitä tällä kertaa keksitään! Yleisurheilu kuitenkin kattaa monta lajia.

 

 

 

 
Suppailuakin kokeilin muutamaan kertaan. Ensimmäisellä kerralla vatsanpohjassa vaani pieni paniikki siitä, että kohtamätipunkohtamätipunapuamätipun, mutta en edes tippunut! 😀 Kun tippumispaniikki laantui, lähdinkin seilaamaan ihan kunnolla Töölön lahden toiseen päähän ja aika kovaahan sillä pääsikin! Se oli myös rauhallisella meiningillä kovin rentouttavaa.

 

Tässäpä muutamia. Nähdään kesällä, muistakaa aurinkorasva!

-Lila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *