Pistoja ja syöksyjä

Meillä tehtiin kotona viime torstaina ikkunaremonttia ja päätin karata työmiesten tieltä Länsi-Pasilaan NYT-liikunnan miekkailuun. Helsingin miekkailijoiden harjoittelusali sijaitsee lähellä Pasilan poliisiasemaa ja paikalle pääsee parhaiten julkisilla. Tilan ikkunoissa on suuret tekstit, joiden avulla löytää helposti oikean rakennuksen. Ulkokengät jätetään eteiseen, josta suunnataan eteenpäin ja oikealle pukuhuoneille tai vasemmalle suoraan saliin.

Puolentoista tunnin treenin aikana tulee hiki varmasti jokaiselle, vaikka salissa muuten on viileää. Kannattaa pukeutua pitkiin housuihin, sisäpelikenkiin ja t-paitaan. Varusteissa tulee kuuma ja siksi lainatakin alla paras on juuri lyhythihainen paita. Juomapullo on hyvä olla mukana myös tällä tunnilla. Paikanpäältä saa takin lisäksi lainattua rintasuojuksen, suojaliivin, hanskan, kypärän, kalpamiekan ja vartalojohdon eli ”körppärin”. Tarvittaessa myös kenkiä pystyy lainaamaan, mikäli onnistuu löytämään sopivankokoiset epämääräisestä kasasta.

Osallistujia oli viime viikolla paikalla normaalia enemmän ja lähes kaikki olivat ensikertalaisia. Aloitimme tunnin hölkäten ja tehden salissa polvennostoja, aktivoivia venytyksiä ja muita lämmittelyliikkeitä. Harjoittelimme pistoja ja syöksyjä (eräänlainen käsi- ja jalkaliikkeiden yhdistelmä) ilman miekkaa etuperin ja takaperin aluksi yksin ja myöhemmin parin kanssa.

Miekkailussa liikutaan alueilla käytännössä vain eteenpäin ja taaksepäin, eikä siinä oteta suuria askelia sivusuunnassa. Takajalkaa ei kannata laahata perässä, vaan silläkin on tarkoituksena ottaa ihan kunnollisia askeleita. Parempi käsi toimii miekkakätenä, jota pidetään edessä. Saman puolen jalka osoittaa varoasennossa suoraan eteenpäin toisen jalan ollessa askeleen taempana yhdeksänkymmenen asteen kulmassa. Polvilla joustetaan, jotta liikkuminen on terävämpää ja tasapaino säilyy paremmin.

Tunnin puolivälissä menimme hakemaan tarvittavia tavaroita. Oikeankokoisten varusteiden löytämisessä kesti, mutta myös itse miekkailulle jäi hyvin aikaa. Miekat kytkettiin johdoilla kiinni merkinantolaitteisiin, joista tulevien äänien ja valojen avulla pystyimme seuraamaan pistetilannetta. Pisteen saaminen edellytti miekan kärjen painumista sisälle, minkä jälkeen palattiin aina takaisin viivoille. Kalpamiekkailun hyväksytty osuma-alue on koko keho, joten osumakohdalla ei ollut merkitystä. Harjoittelimme myös miekkojen toimivuuden testausta ja miekkailun muodollisuuksia, kuten vastustajan tervehtimistä ja kättelyä.

Miekat taipuvat ja niissä on tylpät kärjet, eli pisto ei satu. Suojavarusteita on paljon ja käyttämällä niitä oikein säästyy vammoilta. Itselleni jäi tunnilta muistoksi yksi mustelma ja sellainen fiilis, että tuli tehtyä jotakin. Varoasennossa polvet ovat koukistuneena ja eniten treenatessa tuntui tuo jalkatreeni, joka kehitti lihaskunnon lisäksi varmasti myös tasapainoa ja liikkuvuutta. Muutama syöksyistäni muistutti enemmän huojuvaa huitomista kuin puhdasta liikettä, mutta yritin kuitenkin parhaani. Miekkailu on lajina ennen kaikkea hauskaa tekemistä, jossa tulee heiluessa huomaamattakin opittua yllättävän paljon uutta.

– Janina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *